Onnellisuus on sitä ettei vituta ihan joka päivä

Tiiättekö sen tunteen kun tajuaa että on loppupeleissä ihan onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä? Minusta ainakin tuntuu nyt pitkästä aikaa että oon onnellinen: katto pään päällä, ruokaa kaapissa,rakastavat vanhemmat, ihania ystäviä ja mun pieni sydäntenmurskaaja Tessi.
Silti on hirveän vaikea pysyä paikoillaan, aina tuntuu että jotain puuttuu ja että pakko saada muutosta, olipa se sitten työ, harrastus tai vaikkapa paikkakunta. Oon niin 100 kertaa päättänyt että nyt muutan takaisin pohjoiseen ja parin viikon päästä naureskellu itekseen että mitähän ihmettä taas ajattelin. Joskus tuntuu että olispa siivet että vois lentää ympäri maailman. :) Levoton sielu? Välillä on pakko olla rikki että pystyy taas olemaan kokonainen.

 

 

Tällä hetkellä mut tekee tooosi tosi tosi onneliseksi ajatus parin viikon päästä häämöttävästä kaupunkilomasta kahden erityisen tärkeän tyttelin kanssa sekä uusi treeniprojekti josta varmasti saa lisää motivaatiota omiin treeneihin :) Nyt otetaan loppuvuosi pikkasen höllemmin ja keväällä voikin alottaa hyvillä mielin gramman tarkan fitnessdieetin, saa nähä kuinka äkänen akka musta taas kuoriutuu. :P Kunhan joku muistaa sanoa mulle että nyt, stop! siinä vaiheessa kun kroppa käy enään kahvin voimilla (jota en ees harrasta) ja päässä ei näy muutaku porkkanan kuvia.

Tää vuosi on ollut tosi rankka ja ainakun sitä kuvitteli olevansa jaloillaan vedettiin matto taas jalkojen alta. Nyt kuitenkin koen olevani sen verran vahvoilla että uskallan aloittaa taas tämän normaalin kurinalaisen elämän. Pakko kuitenkin myöntää että tämä 7-8kk mitä tässä on eletty ihan miten sattuu on tehnyt oikeestikkin lopulta hyvää vaikka harmittaakin ihan perhanasti että ensimmäiset kuukaudet tuli kyllä juhlittua ja syöpöteltyä siihen malliin että oksat pois mutta se oli semmoinen irtiotto arjesta se!:))

naisen käyttöohje

Niin totta. :D

kuvia kuluvan vuoden varrelta.

Keväistä Lauttasaarta! <3

... Maijan kanssa heppaterapiaa talvipakkasten keskellä.

 NRJ @sea. Oli ehkä kesän kivoin viikonloppu Krisun kans <3

 Vieteltiin Saaran nimppareita! Aina on hyvä syy syödä kakkua... ja lähteä keskellä viikkoa yhelle.

 PACIFIQUE!

Mökkirentoilua<3

Uuno heitti töissä lasin lattialle josta sinkos mukava lasinpalanen jalkaan. 5 tikkiä ja pari päivää saikkua. Heitin sairaslomalapun roskiin ja menin töihin.

Käytiin Kuhmossa kattomassa karhuja. tää oli ainut nalle mitä nähtiin. ei vissiin osattu olla tarpeeks hiljaa.. Majoituttiin semmosessa muutaman neliön karhukojussa keskellä mettää ja ootettiin että ne karhut tulis syömään. Ei siis meitä vaan niille heitettyjä lohia. No ei ne tullu, onko tuo nyt ihmekään ku mukana oli Saara...

Muu kuvamateriaali on valitettavasti julkaisukelvotonta.

... and that`s who i am.

  

yhhh

No nyt mää taas muistan miks oon vähän niinkuin lopettanut tuon viihteellä käymisen. Perjantain keilauksen lopputulos tais olla aika heikko, anteeks vaan kaikille paikalla olijoille mutta voin puolustaa että se ei ollu mun vika että ne B-52 shotit ei kelvannu muille ku mulle. Onneks oon päättänyt (tai en minä oo päättänyt jotku muut on tainnu päättää mun puolesta) 12 että pitäs ehkä lähtee kotiin (paitsi oisin jo 10 aikaan halunnut kotiin..). Tai enhän mää oo kotiin mennyt, ku kaverin tykö, jonne tuli sitten mentyä sirkkelillä ikkunan läpi kun avaimet oli mennyt hukkaan ja molempien puhelimetkin oli jäänyt jonnekin matkan varrelle. Mutta oikeesti, sirkkelillä?? wtf..??

Nyt haluaisin sanoa että voisin jatkaa tipatonta ja paljon-mutta ens viikonloppuna on tiedossa tyttöjen kreisibailaus viikonloppu Levillä. :P Tai eihän me mittään kreisibailata, ku varmaan käydään parilla. :) Ja minä luppaan juoda pelkkää lonkeroa!:D

Oikeastihan mun ois pitänyt mennä takaisin Helsinkiin jo monta päivää sitten, mutta oon ollut vähän kipeä ja saikulla niin vähän venähti tämä reissu sitten näköjään parin vkon mittaiseksi... Ois tietenki voinut varautua pakkaamalla vähän enemmän vaatteita mukaan. Hyvä syy shoppailla, mutta missä???

miau<3

väsy

Onko kellään muulla ikinä sellainen olo, ettei vaan jaksa mitään ylimääräistä töiden/koulun ja kodin lisäksi? Ei edes jaksa puhua mitään saati sitten kirjottaa. Itseasiassa tää kotikin näyttää siltä ettei sekään paljoa kiinnosta. Tekis mieli mennä peiton alle ja pysyä siellä kevääseen saakka.

Onneks ensi viikolla on miniloma pohjoisessa tiedossa, toivottavasti sieltä ei tulis takaisin yhtä känkkäränkkänä kuin viimeksi :P

tulista kasvissosekeittoa.. namnamnam

Nyt töihin, oon jo myöhässä..

Tattoo Made by Maya

 Made by jasmins facebook sivut

grauh

Pikareissu Tallinnaan

 Mjauu. Kävin sunnuntaina parin tunnin mutkan Tallinnassa, tällaisella asialla:

Hain kotiin oman pienen sydämensärkijän! <3 Tessi tulee Pärnun koiratarhalta, tarkempaa tietoa sen taustoista en valitettavasti saanut mutta jostakin kadun kulmasta se on ilmeisesti löytynyt, pikkunen!! <3

Hän tulee Rekkurescuen kautta jonka edustaja toi pennun Pärnusta Tallinnaan, josta se sitten matkasti minun kanssa Suomeen. Kovasti yritin sille Suomea puhua, mutta se vaan katto että mitähän tuo selittää tuossa.

Matkustettiin Eckerölinesillä, joka oli vertailujeni mukaan koiraystävällisin vaihtoehto, mutta myös hitain. Matka Helsingistä Tallinnaan kesti n. 3 tuntia.

Sain viikon aikana kerättyä itelleni ihan superunivelat ja otin paluumatkalle suosiolla lemmikkihytin, taisin olla aika säälittävä näky kun kävin infopisteessä niin ne löi mulle hytin avaimen jo menomatkalle käteen ja käskivät mennä nukkumaan, :D Se tulikin tarpeeseen kun edellinen yö meni puoli viiteen saakka töissä ja ylös oli pakko nousta jo 8.30 joten selitän sekavuustilani sillä, parin tunnin päikkäreiden jälkeen tuntui kuin olis ollut ihan eri ihminen!

Ja viimeistään siinä vaiheessa kun sain tämän pienen ihanan mussunmussunmussun syliini niin oli aivansama vaikka ei olisi nukkunut viikkoon, se oli kyllä molemminpuolista rakkautta ensisilmäyksellä.

Tyytyväisenä kipitin takaisin laivaan, toisessa kainalossa Tessi ja toisessa päkki viruvalgeeta (mut värvättiin viinatrokariksi). Päästiin hyttiin, ihmeteltiin hetki ja nukahdettiin vierekkäin sängylle. Oltiin väsyneitä mutta onnellisia.

Jos harkitset koiran rescue koiran ottamista, tutustuthan ensin tarkasti näihin sivuihin:
Rekkurescue

Mua puri baarikärpänen..

No eikä purru, ku salikärpänen! Mun lihakset on ollu kesälomalla viimeisen puolivuotta, ansaitulla semmosella mutta se valitettavasti näkyy jo vähän turhankin hyvin kun kesän jälkeen ei meinannut työvaatteet enään mahtua päälle ja koko ajan väsytti ja vitutti. Aika paljon hidasti myös kun muuttamisen takia piti etsiä uus sali, enkä ymmärrä miksi mutta uuteen paikkaan meneminen on jotenkin helkutin iso kynnys aina, tulee ihan uuno olo pyöriä siellä ku puolukka just siellä suu auki niinku Simolaisella. Lähin foreverin sali onkin niinkin kaukana kuin alakerrassa, mutta.... niin.

Pakko myöntää että katellessani kuinka reippaita nuo Saara ja Jenni ovat niin alko suoraansanoen v*tuttaan tämä uus ainaki 10 astetta laiskempi minä, kiitti tytöt <3

Muutama salitreeni ja on olo on kuin oisi uudestaan syntynyt ja se tunne minkä siitä saa<3. MIKSI, MIKSI, MIKSI mää lopetin treenaamisen kokonaan keväällä?!? vaikka piti vaan vähän hiljentää tahtia. Ehkä elämässä ei aina vaan riitä tarpeeks poppia tekemään kaikkea, vaikka haluaisi.

Tästä eteenpäin saattekin lukea välillä aina miten paluu entiseksi ja vielä paremmaksi itsekseni etenee ja itseni tuntien luvassa on aivan liikaa hifistelyä kaiken maailman viherjauheista ja spirulinoista ja hivenaineista ja mitä nyt ikinä keksinkin suuhuni tunkea.

Pyydän anteeksi jo etukäteen, rakkautta vaan teille puss<3

PS. puras se baarikärpänenkin, yöksi siis töihin mars mutta ensin pikku päikkärit. Seuraavan yön unisaldoksi tulee n.3 tuntia, mutta siitä lisää myöhemmin... ;)