Mua puri baarikärpänen..

No eikä purru, ku salikärpänen! Mun lihakset on ollu kesälomalla viimeisen puolivuotta, ansaitulla semmosella mutta se valitettavasti näkyy jo vähän turhankin hyvin kun kesän jälkeen ei meinannut työvaatteet enään mahtua päälle ja koko ajan väsytti ja vitutti. Aika paljon hidasti myös kun muuttamisen takia piti etsiä uus sali, enkä ymmärrä miksi mutta uuteen paikkaan meneminen on jotenkin helkutin iso kynnys aina, tulee ihan uuno olo pyöriä siellä ku puolukka just siellä suu auki niinku Simolaisella. Lähin foreverin sali onkin niinkin kaukana kuin alakerrassa, mutta.... niin.

Pakko myöntää että katellessani kuinka reippaita nuo Saara ja Jenni ovat niin alko suoraansanoen v*tuttaan tämä uus ainaki 10 astetta laiskempi minä, kiitti tytöt <3

Muutama salitreeni ja on olo on kuin oisi uudestaan syntynyt ja se tunne minkä siitä saa<3. MIKSI, MIKSI, MIKSI mää lopetin treenaamisen kokonaan keväällä?!? vaikka piti vaan vähän hiljentää tahtia. Ehkä elämässä ei aina vaan riitä tarpeeks poppia tekemään kaikkea, vaikka haluaisi.

Tästä eteenpäin saattekin lukea välillä aina miten paluu entiseksi ja vielä paremmaksi itsekseni etenee ja itseni tuntien luvassa on aivan liikaa hifistelyä kaiken maailman viherjauheista ja spirulinoista ja hivenaineista ja mitä nyt ikinä keksinkin suuhuni tunkea.

Pyydän anteeksi jo etukäteen, rakkautta vaan teille puss<3

PS. puras se baarikärpänenkin, yöksi siis töihin mars mutta ensin pikku päikkärit. Seuraavan yön unisaldoksi tulee n.3 tuntia, mutta siitä lisää myöhemmin... ;)